Vanhan metsän elegia

Toinen on

kieli kieletön

lehtinen

metsän nielemä tuuli

linnut avaavat siihen siipensä
ja vaikenevat

etkä sinä puhu näitä kieliä
vaikka kuulet huminan ja iltaisin
haavan joka lepattaa kuiskaavan finaalin.

Humu, sanon sinulle

vanhan metsän elegia.

Pirjo Lyytikäinen on suomalaisen kirjallisuuden tutkija ja intohimoinen lukija. Kirjallisuudesta kirjoittaminen on ollut hänen ammattinsa, mutta kaikessa hiljaisuudessa hän on kirjoittanut runoja. Nyt hän julkaisee ensimmäisen kokoelmansa, jonka aiheena ovat muistetut metsät. Runoissa kohdataan puiden, maan ja veden eliökuntaa vaihtuvan valon ja tuulen näyttämöillä. Samalla piirtyy esiin kuvia luonnosta, ihmisestä ja ajastamme.