Talvisodan ääniä

Pieniä tarinoita talvisodan ihmeestä "Semmosta rälläkkee se olj eekä se ollu yhtään helepompaa Raatteen tiellä. Pit perhana pakkasia ja ryssä olj kaevaotunna punkkeriin. Alakuu se tuntu ihan toevottomalta " Sodan ensimmäisenä päivänä kuuluisa kultamitalijuoksija säikähtää oman tykistönsä pauketta ja juoksee kovemmin kuin koskaan. Synnynnäisesti arka törmää yksinäisellä metsätiellä vihollisjoukkoon ja rääkäisee hädissään "Älkää ampuko!", mutta hänet ymmärretään väärin, sillä yhdeksäntoista miestä nostaa kätensä antautumisen merkiksi. Vankileiriltä palaava lukee lehdestä oman kuolinilmoituksensa ja ajattelee, että kauniisti ovat kirjoittaneet. Onni Palasteen teos on talvisodan historiaa elävimmillään, sellaisena kuin mukana olleet sen itse kertovat - aidosti ja huumoria unohtamatta. Kirja on elävää ja hengittävää materiaalia, todellinen aarre sellaiselle, jota viehättävät sivulta sivulle toistuvat taistelujen kuvaukset Jouko Varonen, Iisalmen Sanomat