Lipunnosto

Fredrika Runeberg oli käytännön ihminen. Hän ompeli kokeeksi Topeliusten vinoraitalippumallin, ja kirjoitti sitten Topeliukselle: "Nimittäkää sitä sitten vaikka 'naisten juoneksi', 'räätälinviisaudeksi' tai miten Herra Professori vain haluaa, mutta minun on kuitenkin sanottava, että mieleeni nousi epäily, olisiko tuo kaunis lippu oikein käytännöllinen. Reunat tulevat viistoon, ommeltaessa sitä on vaikeaa päärmätä, ja langat vetävät vinoon." Kirjeeseen Fredrika Runeberg liitti mukaan malliompeleensa.

Siniristilippu liehuu saloissa useana päivänä vuodessa. Lipunnoston arvoiset päivät tekevät näkyväksi kansallista historiaamme ja kulttuuriamme. Liehuessaan lippu muistuttaa meitä lukemattomista erilaisista tarinoista, iloista ja suruista. Lippumme ei ole vain historiaa vaan myös tätä päivää.

Pekka Haavisto pohtii, millainen oikeastaan on liputuspäivien Suomi. Ketä ja mitä lipunnostolla halutaan muistaa, ja mitä nuo päivät kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista? Lipunnosto vie lukijan Dag Hammarskjöldin koneen hylylle, Lucinda Hagmanin naisvoimaa uhkuvaan puhetilaisuuteen ja Snellmanin Saima-lehden toimitukseen. Teos kuljettaa lukijaa historiassa ja nykyajassa. Liputuspäivien takaa esiin piirtyy moni-ilmeinen Suomi.