Kuin kuka tahansa meistä

Tämä kirja on synkkä. Siitä pitää huolen Jannen lapsuudessa alkoholisoituva isä. Kulissit ylläpitävä äiti. Se, että vaikeista asioista ei puhuta. Se, että kukaan ei hae apua. Auttavia käsiä olisi tarjolla. Milloin omassa elämässään alamäkeen ajautunut Janne on valmis tarttumaan yhteen niistä? Kirjan sisällä on tuhansia ja taas tuhansia valon siemeniä. Annetaanko niiden kasvaa?