Kalevala vienankarjalaksi

Suomen kansalliseepos Kalevala on käännetty vienankarjalaksi eli sille kielelle, jota on puhuttu runojen keskeisillä keruualueilla. Kun Elias Lönnrot löysi 1830-luvulla tien Vienan Karjalan runokyliin, hän sai oppaikseen vanhoja suuria laulajia. Heidän runonsa kirkastivat hänelle eepoksen hahmon. Vanha Kalevala ilmestyi 1835 ja uusi, nyt käännetty Kalevala 1849.

Vienankielisen Kalevalan - KAL'EVALA vienankarjalakshi - on kääntänyt Petroskoissa asuva Raisa Remshujeva, joka on syntynyt vuonna 1950 Uhtuan piirin Tollonjoella. Hän on käynyt koulunsa Vuokkiniemessä ja Uhtualla sekä opiskellut Petroskoin yliopiston suomalais-ugrilaisessa tiedekunnassa. Remshujeva on ollut tutkijana Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa.

Teoksen kuvituksena on käytetty Vitali Dobrininin Kalevala-aiheisia maalauksia. Dobrinin lukeutuu Karjalan tasavallan tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin. Hänen vahva kuvamaailmansa ammentaa kalevalaisesta perinteestä, Karjalan luonnosta ja karjalaisten kohtaloista. Taiteilijan suku on lähtöisin Akonlahdesta ja hän itse syntyi Uhtualla eli nykyisessä Kalevalassa vuonna 1954.