Larin-Kyösti (1873-1948), oikealta nimeltään Karl Gustav Larson oli
aikansa maineikkaimpia suomalaisia runoilijoita, jonka runot ovat
hienosti ”soivia”. Harrastihan hän itse harrasti myös musiikkia ja
soittamista. Larin-Kyöstin runot olivat Joel Lehtosen mukaan enemmän
sävellettyjä runoilijan eläessä, kuin kenenkään muun suomalaisen
aikalaisrunoilijan; esim. Keinulaulu, Suvisia suruja, Tuulan tei, Itkevä
huilu, Heilani on kuin helluntai jne.
Larin-Kyöstin suku oli kotoisin Ruotsista, mutta hän itse syntyi
Hämeenlinnassa, opiskeli Hämeenlinnan lyseossa sekä myöhemmin Helsingin
yliopistossa. Hänelle myönnettiin useita Valtion kirjallisuus-
palkintoja sekä Aleksis Kiven palkinto. Kuismasta ja Helinästä on tehty
elokuvia, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille.
Hämeenlinnan lyseossa kiinnitettiin tuohon aikaan paljon huomiota
kieliin ja kirjallisuuteen, olihan myös lyseon kirjastoon hankittu
maailman- kirjallisuuden suuria teoksia, samoin kuin Elias Lönnrothin
jäämistön teoksia. Aleksis Kiven teoksia pidettiin koulussa erityisessä
arvossa, ja jonka teoksia myös näyteltiin. Eino Leino oli Larin-Kyöstin
luokkatoveri ja elinikäinen ystävä, mutta he olivat myös toistensa
kilpailijoita lyyrikkoina. Eräs samaa koulua käynyt muisteli heistä
aikoinaan, että Leinosta tuli runoilija, koska ei muuta voinut – ja
Larin-Kyöstistä, koska ei muuta osannut! Larin-Kyöstin
runoudessa voi aistia hänen omakohtaista tunne- ja kokemusmaailmaansa
elämästä. Nyt kun hänen syntymästään on kulunut 150 vuotta, julkaistaan
tämä äänikirja, johon on koottu valikoima Larin- Kyöstin kauneimpia runoja.

Kauneimpia runoja (cd) - cd-bok, Finsk, 2023