Sotapäiväkirjaan perustuvan kirjan voi lukea miltei jännityskertomuksena.

Vänrikki Paavo Siltasarin talvisota alkoi kaksintaistelulla puna-armeijan upseerin kanssa Suomussalmen Raatteessa. Kamppailusta jäi muistoksi vastustajan Nagan-revolveri. Jatkosotaan Siltasari lähti kenraali Siilasvuon joukoissa, jotka hyökkäsivät Suomussalmelta kohti Uhtuaa. Sodan alkupäivinä Siltasari keskeytti saksalaisryhmän yrityksen teloittaa vienankarjalaisia siviilejä.

Nuori reserviupseeri toimi erilaisissa tehtävissä ja koki sodan useasta näkökulmasta. Korpisodassa Kainuussa ja Vienassa hän koki vaarallisia seikkailuja ja täpäriä pelastumisia partioretkillä ja pienten tukikohtien päällikkönä. Jatkosodan loppupuolen Siltasari toimi Hyrynsalmen varuskunnassa kouluttajana ja esikuntatehtävissä. Hän johti usein osastoja, joita lähetettiin jäljittämään rajaseutua terrorisoivia partisaaneja. Tuskallista oli nähdä partisaanien tihutöitä ja rajan ihmisten hätää.

Päiväkirjasta ilmenee kirjoittajan vihollisiinkin ulottuva inhimillisyys sekä huumorintaju. Hyrynsalmella Siltasari ystävystyi saksalaisen upseerin kanssa, jonka luona hän vieraili sodan jälkeen. Matkoillaan Itä-Karjalassa 1990-luvulla hän tapasi vanhan partisaanin, jota oli aikoinaan ollut ajamassa takaa. Kertomukset näistä tapaamisista hän liitti myöhemmin päiväkirjaansa.

Kirjan voi lukea miltei jännityskertomuksena. Se tuo myös uutta sotahistoriallista tietoa ja näkökulmaa varsinkin Uhtuan suunnan ja Kainuun jatkosodan aikaisista tapahtumista, joita kirjallisuudessa on käsitelty suhteellisen vähän.

Valtiotieteen kandidaatti Veikko Peltosen kirjoittama yleiskatsaus Suomussalmen ja Uhtuan suunnan sotatoimista yhdistää päiväkirjan tapahtumat laa- jempiin kokonaisuuksiin. Kirjaa elävöittävät Paavo Siltasarin omat, ennen julkaisemattomat valokuvat.

Korpisoturista esikuntaherraksi - sidottu, Suomi, 2017