Kansanrunouden historia ja tutkimus

Kirja on jatkoa Suurelle suomalaiselle kummituskirjalle, joka nousi bestselleriksi pari vuotta sitten. Tämän kirjan pääpaino on nykyajan tarinoissa, ja se jatkaa selittämättömien …

Maailman muna, sampo, lintukoto, sankarihahmoja synnyttävä neitsyt, jumalten pidot ja Tuonen tyttö. Itämerensuomalaisten kansojen kertovien laulujen mielikuvat ovat iki- vanhoja ja …

Loitsun mahti johdattaa lukijan salaperäiseen ja rikkaaseen maailmaan, jossa vuosisatojen ajan on sanan voimalla parannettu vaivoja, nostatettu lempeä, varmisteltu kala- ja …

”Var skulle sleven vara om inte i grytan”,”Bättre rätt och slätt än illa krusat”, ”Tok gjorde som galen bad” och ”Där geten är bunden gnagar den”. Dessa och närmare 5 000 andra …

Miksi juhannussaunasta lähdetään takaperin ja miksi laskiaissaunassa ollaan vaiti? Entä mitä saunassa ja saunasta on laulettu, mitä siitä on sutkautettu tai arvuuteltu?Sauna on …

Kansanrunousarkisto lähetti vastaajaverkolleen vuonna 1939 kyselyn otsikolla Miten kansa vastaanotti uudet elämänmuodot? Vastauksia saatiin 84 ihmiseltä eri puolilta Suomea. …

Meret, joet ja järvet ovat täynnä mahtavaa vedenväkeä, jota on vaikea vastustaa. Kautta aikain äkkipikaiset vedenjumalat ovat nostattaneet myrskyjä ja viehkeät merenneidot …

Ensimmäinen suomalainen karjalaiseen itkukieleen keskittyvä perusteos kääntää suomeksi ilmaus ilmaukselta itkuvirsien erikoisen sanaston ja esittelee keskeiset metaforat.

Vielä 1900-luvun alussa kuolema oli konkreettisesti läsnä maalaisyhteisöjen elämässä. Ruumislaudat, kuolinoljet, kirkkomaa ja vainajille kuuluvat esineet olivat erityisiä, sillä …