Kansanrunousarkisto lähetti vastaajaverkolleen vuonna 1939 kyselyn otsikolla Miten kansa vastaanotti uudet elämänmuodot? Vastauksia saatiin 84 ihmiseltä eri puolilta Suomea. …
Traumaattinen muisti nykyproosassa on ensimmäinen kotimaista traumakirjallisuutta yksityiskohtaisesti tarkasteleva tutkimus. Riitta Jytilä tutkii Katja Ketun, Sofi Oksasen, Elina …
Tutkimus tarjoaa uusia ja ajankohtaisia kiinnekohtia sekä muistitietotutkimukseen että kansanrunouden tutkimukseen tarkastelemalla menneisyyden tulkintaa jatkuvana prosessina. Se …
Teos sisältää venäläisen formalistisen koulukunnan (1910-1930) edustajien kirjoituksia. Venäläinen formalismi on olennainen, pysyvä osa eurooppalaista humanistista …
Toisen maailmansodan jälkeen raivatuilla sadalla tuhannella pienyrittäjyyteen perustuvilla uudistiloilla ei ratkaistu suomalaista liikaväestöongelmaa. Pysyvimmän ratkaisun …
Filosofi an tohtori Vilho Helanen (1899-1952) oli elinaikanaan suomalaisen yleisön hyvin tuntema, ristiriitaisiakin tunteita herättänyt mielipidevaikuttaja, joka toimi aktiivisesti …
Kotimaisen kirjallisuuden henkilöt tapaavat moninaisissa ympäristöissä: työpaikoilla, baareissa, kulttuuririennoissa. Näkyykö kohtaamispaikoissa tapahtumien ajankohta? Mihin …
Aidat synnyttävät alueita. Kun sanan käytön rajat vedetään uudella tavalla, saadaan myös uudenlainen alue, jossa ennen toisilleen kaukaiset asiat ovatkin muuttuneet läheisiksi. …
Robert Glückin essee ”Pitkä muistiinpano uuskerronnasta” (”Long Note on New Narrative”, 2000) johdattaa queerin ja kokeellisen kirjallisuussuuntauksen syntyvaiheisiin 1970–80-luvun …
Tieteiskirjallisuuden käsikirja kertoo kaiken scifistä: keksintöjen, kummajaisten, aika- ja avaruusmatkojen kirjallisuudesta. Käsikirja on tarkoitettu kirjallisuuden harrastajille, …
