Ehhän minä harvoin valehtelekaan, ja tottuuvestahan minuva ei ou yhytetty milloinkaan. Savolaisten vääräleukaisuus ja lupsakkuus on maankuulua. Samoin sanonta, jonka mukaan vastuu siirtyy kuulijalle, kun savolainen avaa suunsa. Missä piilee savolais…
Monet suomalaiset ovat huolestuneita siitä, että suomen vanhat murteet ovat häviämässä; kukaan ei puhu enää sitä "vanhaa hyvää murretta". Erityisesti TV, radio ja sanomalehdet ovat yhdenmukaistamassa kieltämme. Moni tuntee huolta jopa siitä, että ko…
Murresanat ja sanonnat Jääsken seudulta kuvaavat ja tallentavat murretta sekä kertovat aikansa tavoista. Ne sisältävät elämänviisauksia ja ohjeita, osuvia oivalluksia, vertauksia, lämmintä huumoria, pehmeää naljailua sekä hyvän annoksen itseironiaa.…
Etelä-Pohjanmaan murresanoja selventävä luettelo syntyi tavallaan parisuhteen sivutuotteena, kun rovasti Keijo Väkevä kirjasi muistiin sanat, joita hän kauhavalaisena käytti puheessaan, mutta joita pohjoisesta Suomesta lähtöisin oleva aviopuoliso Ma…
Puolet satuhäistä johtaa ennemmin tai myöhemmin prinsessan ja prinssin välirikkoon. Näiden välirikkojen seurauksena syntyy tuhansia ja taas tuhansia uusperheitä. Valmistautuminen elämään uusperheessä kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin, vaikka näin:…
Vankkaan aineistoon perustuva teos täydentää eri aluemurteidemme kuvausten sarjaa tarkastelemalla Oulun seudun murteen vokaalijärjestelmää, jossa keskeistä on läntisen ja itäisen murrekomponentin kohtaaminen. Teoksen kuvauskohteet ulottuvat osin nyk…
Kuka tunnistaa viina-osaston slangista sanat draikkari, fluidumi, gaffa, Golgatan konjakki? Tai seksi-osastosta sanat staikki, häbbärit, blaijavosu, sgremma, shobba, borstaa, brygaa?Alkoholin käyttö sekä seksuaalisuus ovat Stadin slangin suosikkiaih…
Jukka Lappalaisen uusin murrekirja, on jatkoa Kielveräjälle, yläsavolaiselle murteen sanakirjalle vuodelta 2001.Sanasto-osan lisäksi kirjassa on kaskujen, sananparsien ja savolaisjuttujen kooste, joka on kuvitettu tekijän ilmeikkäillä piirroksilla,…
”Uapine on lähinnä opas toismurteisille, neuvokki savon kirjoittamiseen ja ääntämiseen. Tekijä tähtää kyllä siihenkin, että myös savolaiset itse voisivat kirjoittaa kieltään tarkasti ja loogisesti. Uapine on populaari, mutta se ei ole vitsikir…
Turun yliopiston ensimmäinen suomen ja sen sukukielten professori Heikki August Ojansuu syntyi 26. heinäkuuta 1873 Tyrväässä, Ojansuun sotilasvirkatalossa nykyisen kaupungintalon kupeessa. Kesällä 1895 nuori ylioppilas teki tutkimusmatkoja Tyrvään s…
Laukeuden murresanakirjassa on selvitetty yli 3600:n murresanan merkitys nykysuomelle. Lisäksi siinä on n. 80 murrealueelle tyypillistä sanontaa, paukahrosta, kansanmusiikkiin liittyvää terminologiaa ja soittimien nimiä ja kotieläinten, hevosten ja…
Tampereen monikielisyyttä käsittelevä teos kertoo tamperelaisen kieliyhteisön historiasta ja nykyisyydestä kielitieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta. Tampereella monikielisyys liittyy ennen kaikkea kaupungin teolliseen historiaan; teollis…
Kirjasta välittyy lukijalle aidoin murteellisin äänenpainoin sävyttynyt eloisa ja moni-ilmeinen kuva sadan vuoden takaisesta punkalaitumelaisesta agraariyhteiskunnasta. Valaistuksi tulevat pellon raivaus, muokkaus ja ojitus, heinä- ja elotyöt, rukii…
Teoksen murresanat ja -sanonnat ovat peräisin rajantakaisen Karjalan Luoteis-Laatokan alueelta, jossa ne esiintyivät puhtaimpina seuraavien rantakylien alueella: Kuhkaa, Kalksalo, Kesvalahti, Kumola ja Harvio. Kirjan materiaali peräytyy sanojen koko…
Marko Vesterbackan yhdestoista teos "Kunnaxen kiäli" on perinpohjainen mutta helppolukuinen ja viihdyttävä opas Mauri Kunnaksen kirjojen kieleen, erityisesti yleiskielelle vieraisiin sanoihin. Kunnaksen kielen lähtökohdat ovat hänen äidinkielessään…
Suomen murteiden kartasto on tarkoitettu kaikille murteista kiinnostuneille. Tällaisia ovat monet tavallisen kansan murteenharrastajat, jotka haluavat ottaa selvää oman murteensa ja muidenkin murteiden erikoisuuksista, ja myös ne sadat yliopistojen…
Tähän kirjaseen on koottu suureksi osaksi teijolaisten "huru-ukkojen", "tielautakunnan" aamuisten kävelyjen aikana esittämiä ajatuksia.Porukkaan ovat yhteisestä kävelyharrastuksesta johtuen ajautuneet Unto Elo, Esko Linsén, Arvo Nurmi, veljekset Jaa…
Kokoelma kirjailija, murretutkija Pentti Kähkösen tekstejä ja samalla monivuotisen tutkimustyön tulos. Kyseessä on Saarijärven murteen vanhojen kulttuurisanojen selitysteos, tarkastelukohteena 1800-luvun loppupuolen murre ja matalouskulttuuri.
Det finns förhållandevis lite forskning om syntaxförhållandena i svenska och nordiska dialekter. Sydösterbottnisk syntax beskriver fras- och satsläran i sydösterbottnisk dialekt. Undersökningsmaterialet för studien är framför allt från Övermark, När…
Suomen aluemurteet ovat varsinkin 1900-luvun puolivälin jälkeen maassamuuton ja kaupungistumisen yleistyttyä lähentyneet toisiaan. Ne ovat silti edelleen ajankohtainen puheenaihe: kielenkäyttäjät havainnoivat ja kommentoivat jatkuvasti murre-eroja.…
Karjalaine Savonkorjjuu kuulluu jokkaisen iloluontosena ihttiisä pitävän koprraan. Se pittää sisällään ainnai 2000 makkeinta savokarjalaista murresannoo selitöksinneen. Piäosa sanoloista on ikvanhhoo perruu van osa on iha uusijjai. Se on osotus tämä…
Hannu Hyttisen vuonna 1995 kirjoittama Pipa päässä rotvallin reunalla aloitti Suomessa ennennäkemättömän murrevillityksen. Tuon tampere-suomi -taskusanakirjan innoittamana on syntynyt murresanakirjoja, murrerunoutta, murteilla sanoitettua sarjakuvaa…
Oulun seudun murre on pohjalaismurteiden suureen ryhmään kuuluva sekamurre, jota puhutaan etelässä Siikajoen, pohjoisessa Kuivaniemen ja idässä Utajärven rajaamalla alueella, kahdessakymmenessä pitäjässä. Apulaisprofessori Matti Pääkkönen on valinnu…
Teoksessa tutkitaan neljän Oulun ympäristökunnan murretta: Kajaanin, Paltamon, Vaalan ja Vuolijoen. Vanhimmat muistelot ulottuvat vuosisadan taakse. Murrenäytteiden ohella tietoa entisajan henkisestä ja aineellisesta kulttuuristaja paikallishistoria…